Taitelijaperheen koti Helsingin Jollaksessa on yksi Suomen ensimmäisiä olkipaalitaloja. Sen rakennusvuosi oli 2001. Talo on sekä arkkitehti Maarit Holttisen että rakennuttajien, Irmeli ja Klaus Salomaan, käsialaa.
Malli olkipaalirakentamiseen saatiin Snellman-korkeakoulun ekoateljeesta. Rakennusmateriaaleiksi valittiin kestäviä, korkealaatuisia materiaaleja, jotka vanhenevat kauniisti ja kierrätettäviä ja kompostoitavia tuotteita. Rakentamisessa käytettiin myös paljon lähialueelta tulevaa puutavaraa ja kierrätysmateriaaleja. Talon rakennuttaneille taiteilijoille ovat tärkeitä muoto, valo, värit ja estetiikka.
Klaus Salomaa itse kertoo, että rakennuksen elinkaareksi haluttiin vähintään 100 vuotta. Ja hänen sanojensa mukaisesti heidän kotinsa on oikea Muminträsk, Hvitträskin ja Muumitalon välimuoto.
(Kuvat Mikko Tuononen, teksti Marja Salmenmäki)
 |
Rinteeseen sijoitettu puurunkoinen olkipaalitalo, neliöitä kaikkiaan 280 m2 (sis. autotallin) . Asuinneliöitä 220 m2 + Lecaharkoista tehty kellari. Rakentamisessa käytettiin mahdollisimman paljon lähimateriaaleja, esim. iso puutavara saatiin hankkimalla Jollaksesta kaadettu tukkipino ja sahauttamalla se määrämittaiseksi. Ovet on kesämökistä kierrätettyjä, aulan hirret ovat peräisin Klausin vanhasta talosta.
Seinämateriaalina on pääosin ruisolki, sen loputtua käytettin vähän pehmeämpää kauraolkea. Ulkoseinissä alimpana savirappaus, sen päällä savi-kalkkikerros, uloimpana aidolla hautakalkilla tehty kalkkirappaus.
 |
Keittiön uuni on talon 4 tulisijasta käytetyin, Klaus Salomaan mukaan: Paras uuni! Laatat pintaan on valinnut talon emäntä.
 |
Keittiön katossa mäntyä, kattopalkit kuusta. Talo on kaukolämpöalueella, joten eri puolella on pattereita ja kivilattioissa kuten keittiössä on lattialämmitys.
Klaus Salomaa: "Jos rakentaisin nyt, antaisin puulämmitykselle vielä isomman roolin."
 |
Kattolistana monimuotoiseen kattoon käytettiin köyttä. Katon rajaan on naulapyssyllä kiinnitetty sisalköysi
 |
Tässä kuvassa vieras ihastelee Wienerbergerin polttamattomilla savitiilillä muurattua näyttävää salinseinää. Salin ikkunalaudalla Peter Elsnerin taideteoksia.
 |
Eteisessä ja portaikossa näkyy kaarevuusajattelu. Tässä rakennuksessa eteisaula on sosiaalinen tila, tilava paikka toivottaa vieraat tervetulleeksi tai hyvästellä heidät.
Aulassa ja portaikossa näkyy rakennuksen pulssi, kavennukset ja levennykset, tila tiivistyy ja leventyy.
 |
Keittiössä ja olohuoneessa on käytetty väliseinissä Wienerbergerin polttamatonta savitiiltä. Seinät savirapattu ja maalattu silikaattimaalilla.
 |
Saarnilankkulattia on käsitelty Watcon Timberex-öljyllä. Samalla öljyllä on käsitelty ikkunalaudatkin.
 |
Talossa on kahteen alueeseen jaettu koneellinen poisto joka on tarvittaessa päällä ja muutoin auki vapaalla kierrolla. Korvausilmaa saadaan hajautetusti ikkunoiden karmiventtiileistä.
