Perinteisen ja suomalaisen näköistä? Kyllä vain! .. ja onhan Villa Marjalan yksi lempinimi ”nykyaikainen rintamamiestalo”. (kuva: kesäkuu 07)

Talvikauden 06 työt jäivät vähäiseksi – onneksi ei tullut kehuttua etukäteen että kuinka nopeasti aion talon saada valmiiksi. Vaikka Villa Marjalaan jo kahden kesän vapaat on mennytkin niin onpa budjettikin pysynyt arvioidussa hintojen noususta huolimatta.

Vesikourut ja -rännit sekä tikkaat tulivat Orima-tuote Oy:ltä (www.orima.fi) Valkoisen perinteistä punaiseen taloon. Pyöreät ovat mielestäni komeampia ja kuulemma pysyvät paremmin puhtaanakin. Ulkopuoliset kiinnikkeet ilmanmuuta - eivät kourut tukkeennu niin helposti. Oli mukava katsoa vierestä kun ammattimies Juho Niskanen/ JM-Group asensi rännit ja syöksytorvet syksytuiskussa.

Marjapensaita

Tarkoitus on ensi kesänä istuttaa monipuolinen valikoima marjapensaita ja hedelmäpuita tontille.

”Chicho” – alias Juan Tejada – vieras Dominikaanisesta Tasavallasta halusi istuttaa Villa Marjalan ensimmäisen marjapensaan. Kiveyksiä ympärille, kompostia kuoppaan ja kanadalainen Marjatuomipihlaja sai kunniapaikan portin pielestä.

Punamultaa!

Keväällä saapui Maalarimestari Järvinen paikalle - kuten oli reilua vuotta aiemmin ilmoittanutkin – ja maalinkeitto saattoi alkaa. Ruisvellit oli keitetty Aitoon koulutuskeskuksessa painekattilassa jo edellisenä päivänä, joten pääsimme kohtalaisen vähällä TerveTalo-keskuksen pihamaalle järjestetyssä keittotapahtumassa. Vellit maitotonkista tynnyriin ja tulet alle. Porakonevispilä oli oiva apu kokkareiden sekoittamiseen.

Kalevi Järvinen antoi käskyjä keittäjille äreänystävällisessä hengessä samalla kun jakoi neuvoja kyselijöille.

Keittovaiheessa alkoi - ja maalatessa vahvistui - ihastumiseni ”Punamultaan”. Mikä koostumus! Mahtavaa levitettävää! .. ja kaupanpäälle luonnonmukaista eikä turhan kallistakaan!

Seuraavana aamuna alkoi urakan rankempi vaihe eli itse maalaus. Siitä selvisimme päätalon osalta hyvällä talkooporukalla jo iltakahdeksaan mennessä..

PUUKUITUA; SELLUVILLAA eristeeksi. Rakenteen hengittävyys oli lähtökohtana – luonnon ehdoilla aina kun se on mahdollista! Seinärakenteessa on ulkopuolella suomalainen runkoleijona, sisällä alaseinissä 12mm:n huokoleijona ja yläkerrassa sekä viistokatoissa paksumpi palosuojamaalattu lämpöleijona( www.suomenkuitulevy.fi)

Ikaalisten Sellueriste suoritti villojen puhaltamisen niin päätalon kuin saunankin rakenteisiin. Heidän edustajansa oli jo aiemmin käynyt paikalla katsomassa kohdetta ja antamassa neuvoja pohjatöiden suhteen. Pystyseinät puhallettiin kuivapuhalluksena sivulta ja paperoitiin sekä levytettiin myöhemmin. Viisto- ja yläkatot levytettiin eristyksen edetessä pätkittäin, jottei koteloista muodostunut kovin syviä. Sillä varmistettiin eristyksen tasalaatuisuus, eli ettei jää väljempiä kohtia tai jopa aukkoja jonnekin kotelon pohjalle. Lattian eristyksen tiiveyden varmistimme vielä tamppaamalla käsin joitakin sivukoloja.

Lattiat – Puuta!

Naapurisahalta 150 neliötä talvikaadettua, ylivuotista lankkua höyläämöön ja sieltä Marjalan parvelle ”totuttelemaan” tuleviin olosuhteisiinsa. Puutavaran kosteutta en mitannut mutta veikkaisin asennusvaiheessa sen olleen jo koht´matala – toivottavasti ei liiankin kuivaa. 3 senttiä on lankkujen paksuus ja leveyksiä oli 12.5, 14.5 ja 17.5 senttiä. Tupaan leveää, parvelle kapeinta ja makuuhuoneisiin keskileveät.

Polvet kipeinä ja selkää särkien sitä mietti useamman kerran etteikö sittenkin olisi ollut parempi ostaa jotain puristelevyä jonka vain ”napsauttaa” paikoilleen, nopeasti ja kätevästi. Nyt kun päätalon lattiat ovat valmiina niin sitä näkee homman kokonaisuutena: Oikea puulattia tulee kestämään 50 – 100 vuotta kilpailijoitansa pitempään, sen luonnonmukaisuudelle ei ole vertaa. Ja onhan luonnonpuu harvinaisen yksilöllinen; kahta samanlaista metrinpätkää ei lattiasta löydy! Oman lisänsä arvolle antaa se että lattia on työllä tehty, lankku lankulta soviteltu, asenneltu ja ruuvattu kiinni. Ihmisen kätten jälkeä..

Puuta kattoonkin!

Tuvan katot ja seinät paneloitiin 18mm:n paneeleilla. Leveydet vaihtelevat katon vajaasta kymmenestä sentistä alaseinien 17,5 senttisiin. Katto jää ainakin toistaiseksi käsittelemättä, seiniin tulee aluksi valkoinen kuultomaali. En pidä kiirettä sävyttämisellä – haluan katsella ja tunnustella ensin miltä kokonaisuus vaikuttaa..

Pellitykset

Kohtalainen moka pääsi syntymään kun tein ensin ”perinteiset tippalankut” puoliseinään ilman peltejä. Yläpuoliset pystyt seinälaudat ja -rimat olivat poikkilankussa kiinni – ja päätyseinällä sadevesi imeytyi maalaamattomaan laudan alapäähän helposti. Ei muuta kuin käsisirkkelillä parin senttiä rakoa lankun ja laudan väliin, ja vielä tippapelti peittämään raon ja lankunkin. Ikkunoissa on pellitykset myös ylälaidassa.

Kevät 2007

Kylmäksi piirretty viherhuone sai lopulta alleen pilariperustuksen – tosin sellaisilla rakenteilla että sen saa myöhemmin muutettua lämpimäksi jos niin haluaa. Alimmat palkistot käsiteltiin tervamaalilla kun satuin sitä kohtuuhintaan saamaan. Jotkut vierailijat ovat tykänneet että aito terva olisi ollut vielä parempi vaihtoehto.

Päärakennus saatiin talvikuntoon ulkovuorta myöten ja samoin sauna rakennettua anturasta savitiilikaton asennukseen asti. Hidasta rakentaminen on, kun pääasiassa yksin ja työn lomassa sitä tekee. Kesän yli oli verrattomana ja aikaansaapana apunani portugalilainen harjoittelija Gonzalo Rocha eli tutummin Ami.

Päädyin tekemään saunaosaston maavaraiselle laatalle. Saunan perustukset muurattiin lecaharkoilla. Perustusten alle ja sisälle meni aikamoinen määrä soraa. 30 cm:n karkea sorakerros toimii kapillaarisen kosteudennousun katkona. Karkea sora ja hiekka pidetään erillään suodatinkankaalla. Hiekkaan on upotettu radonputkisto, joka johdetaan ylös katolle. Seuraavan saunan rakennan rossipohjalle, päätin.

Sauna kuten päätalokin on pre-cut tekniikalla tehty, eli rungon puuosat tulivat valmiiksi pätkittyinä ja numeroituina paikalle. Tuulensuojaksi runkoleijona, pysty- ja vaakakoolaus ja ulkovuoreksi 15 senttiä leveää pystylautaa rimoituksella - perinteistä puuta.

Ikkunoiden kiinnittäminen Isolina Oy:n pellavaisilla karmitiivisteillä oli kohtalaisen nopeaa. Pellavanauha niitataan karmiin kiinni ja muovin avulla ikkuna työnnetään paikoilleen.

Käytännössä huomasimme, että helpompaa oli niitata muovi runkoon eikä karmiin kuten ohjeet kertovat, ja kohtalaisen lyhyet muovisuikaleet oli helpompi vetää välistä pois kuin yhtenäinen koko ikkunan kiertävä muovi. Lopputulos tuntui olevan sopivan tiivis – onneksi aukotus oli mittojen mukainen.
(lisätietoja: www.isolina.com.)

Työmaalla on kesän mittaan käynyt monia vierailijoita ja talkoolaisia – aina Teksasia myöten. Kokemuksia ja ideoita on vaihdettu ja mainioita keskusteluja käyty työn lomassa. Vaikka yleinen suuntaus onkin ”avaimet käteen” -paketteihin, niin kyllä omaakin osallistumishalua tuntuu ihmisiltä löytyvän. Kysymys onkin monelle miten yhdistää ammattiväen osuus ja oma työ.

Wienerbergerin savikattotiilien asennus saunarakennukseen meinasi ottaa koville – olisi pitänyt lukea ohjeet tarkemmin ennen työn aloittamista. Onneksi puhelimella sain lisäneuvoja ja työ hoitui.

Pienen suunnitteluvirheen takia ylimpiä lapetiiliä jouduttiin lyhentämään n.10cm – rälläkällä ja kuivalla timanttilaikalla se onnistui hyvin – mutta pölyisesti. Katolla Ami tiilien asennustyössä.

Kokonaisuus alkaa hahmottua, sauna häämöttää taustalla. Viherhuone puuttuu vielä välistä – vain sen perustuspilarit ovat valmiina. Hanketyöt ovat taas alkaneet ja rakennustyömaa pääasiassa odottelee kevättä. Toki nyt talven mittaan teen jonkun verran sisätöitä, mutta keväällä on enemmän aktiviteettejä tiedossa. Keväämmällä alamme myös järjestämään talkoopäiviä.

Pohjasuunnitelma valmis ja tulisija alkaa nousta.

Heikki Hyytiäinen näyttää tulisijan korkeutta muurausviikonlopun ensi päivänä. Pohjan muotoa soviteltiin tiilille.

Villa Marjalaan asennettiin komea savitiilikatto TerveTalo-messujen aikaan työnäytöksenä.

Silloin tällöin kuulee mainittavan, että " kyllä se riittää, kun parikymmentä vuotta kestää - tuskin minä pitempään elänkään.." Materiaalien pitkäikäisyydestä kannattaa mielestäni maksaa - vähäistä olisi rakennusperintömme, jos kaikki ajattelisivat vain omia elinvuosiaan.

(lisätietoja savikattotiilistä: www.wienerberger.fi)

Ulkoseinät levytettiin kotimaisilla Suomen Kuitulevyn Runkoleijona -levyillä. Puurunko, puukuitueristeet ja -levyt. Yksiaineisuus antaa varmuutta.

(Lisätietoja: www.suomenkuitulevy.fi)

Ikkunat

Ikkunoita laitoin reilummin eteläpuolelle jotta ilmaista auringon energiaa tulee ennen kaikkea kevättalven mittaan. Kun talo on melko perinteisen näköinen päädyin ikkunoiden kohdalla samaan, ei mitään ihmeellisyyksiä vaan kestäviä, lämpöisiä ja laadukkaita puuikkunoita.

Alumiinia en ikkunoihin halua; puuta – ja vieläpä laatupuuta pitää mallitalon ikkunoiden mielestäni olla. Jos mainostettu ”huoltovapaa ikkuna” tarkoittaa sitä että ikkunoita on vaikea tai mahdoton huoltaa, en niitä missään nimessä talooni halua. Suosin ikkunoita jotka voi tarvittaessa vielä kymmenien vuosien kuluttua kunnostaa eikä automaattisesti tarvitse vaihtaa uusiin.

Useiden firmojen tuotteisiin tutustuttuani päädyin tilaamaan ikkunat Sydänpuu ikkunat / Tammisen sahalta Joutsasta. Kävimme siellä katsomassa tuotantoprosessia, varastoja ja malleja… vakuuttavinta oli periaate että 2cm:llä pitää olla vähintään 16 vuosikasvua. Kyllä puulla ja puulla voi olla eroa!

(lisätietoa www.sydanpuu.com)

Runko

Päädyin Precut-tekniikkaan talon runkorakennetta mietittyäni. Siinä puutavara sahataan etukäteen ja tuodaan valmiina ja numeroituna paikalle. Rungon asentaminen on nopeaa, hukkapuuta jää vähän, ja kaikki rakenteet ovat näkyvissä joten omistaja tietää mitä ostaa. Precut systeemi on tavallaan uudenaikainen versio vanhasta pitkästä tavarasta paikalla rakentamisesta. (TERVE TALO –lehden messunumerossa enemmän tietoa Precut –systeemistä. Lehti on myös nettiversiona kotisivuillamme).

Esivalinnan jälkeen pyysin tarjouksia kolmelta eri toimittajalta. Neuvottelut sujuivat kaikkien kolmen kanssa hyvin, itselle pienenä vaikeutena oli saada tarjoukset vertailukelpoiseksi; mitä mikin ero materiaalisisällöissä tai asennuksessa maksaa. Valitsin Honkatalot Töysästä. Alajuoksuista ja lattiavasoista runkoon ja katolla aluskatteeseen sekä ruoteisiin saakka kaikki tulee Honkataloilta ja heidän kauttaan hoituu myös rungon asennus. Prosessi Honkatalojen kanssa oli minulle helppo koska minulla oli piirustukseni puhtaaksi piirrettynä valmiina ja tiesin mitä halusin. Keskusteluissa pöydän ääressä ja myös sähköpostitse vain tarkensimme materiaalivalintoja ja niiden vaikutuksia rakenteiden mittoihin. Yksi tavoitteeni Villa Marjalan kanssa on tehdä siitä materiaaleiltaan mahdollisimman puhdas ja vähäkemikaalinen. Honkatalojen kanssa siitä oli helppoa sopia; kertopuut pois, liimapuut minimiin ja tilalle massiivipuuta. Samoin solumuovit ja polypropeenitiivisteet pois, ja tilalle huopanauhaa sekä pellavaa.

(Honkatalojen ekopuutalosta ja muista tuotteista lisätietoa www.honkatalot.fi)

20.3.2006

Honkatalojen asennusporukka saapui. Osa rakennustiimiä oli vielä jäänyt viimeistelemään edellistä kohdetta mutta hyvä näinkin; alkuun päästään kahdellakin miehellä. Puolikkaan päivän jälkeen olikin jo huopanauhat levitettyinä perustusmuurien päälle, alapuut kiinni pultattuina ja lattiaparrutkin asennettuna – nopeaa!.

Maaliskuun 2006 toinen viikko

Runko- ja kattomateriaalit saapuivat sovitusti Töysästä. Kuusi pakettia parrua, palikkaa ja lautaa; lopullisen paikkansa mukaan niputettuina ja päätyynsä numeroituna. Kattoristikot saapuivat suoraan Puukympiltä Kuopiosta. Nekin aikataulun mukaisesti mutta minulle liian aikaisin koska asennusporukka ei ole aloittanut vielä – edellinen työmaa viivästyi pari viikkoa.

(Lisätietoa kattoristikoista www.puu10.fi).

16.12.2005 Routaeristykset

Koska pyrin käyttämään mahdollisimman luonnollisia materiaaleja rakentamisessani, oli LECASORAN valinta routasuojauksiin ja kapillaarisen kosteuden nousun estämiseen rossipohjan alla selvää. Mitoituksessa ja suunnittelussa olivat hyvänä apuna MAXIT OY:n suunnitteluohjeet ja tekninen neuvonta.

(Lisätietoa www.maxit.fi/perustukset).

40 kuutiota LECASORAA tuotiin MAXITin
Kuusankosken-tehtailta. Kätevin tapa on tilata se lähikauppiaaltasi (ainakin Rautiat, Starkit, K-Raudat, Puukeskukset) ja puhalluttaa sora suoraan paikalleen. Reilun satasen säästää, jos kippauttaa soran pihalle ja siirtää sen itse paikoilleen. Lecasora on periaatteessa vain huokoistettua, poltettua savea –ja sen sisältämä ilma toimii hyvin eristeenä.

12–13.12.05 Perustusten muuraus

Tuulettuvassa alapohjassa jää talon alle n.80 cm korkea ilmatila. Se nostaa rakennusta jonkun verran - mutta harvoin näkee liian korkeaa kivijalkaa. Päinvastaisia tapauksia kyllä riittää! Maasta nouseva kosteus on rossipohjaisessakin talossa huomioitava - eli ryömintätila talon alla on saatava tuulettumaan tarpeeksi.

Itse päädyin perinteisiin ”kissanluukkuihin”, joihin kosteaksi syystalveksi ja kylmimmiksi talvikuukausiksi laitetaan puuluukut. Rossipohja on myös yksinkertainen ja varma konsti välttää radonkaasun nouseminen asuintiloihin.

7.12.05 Anturan valu

Perustukset on suunnitellut RI. Aimo Pakkala Sahalahdelta (aimo.pakkala(@)kolumbus.fi). Kuusi lecaharkkokerrosta ulkomuureissa ja kaksi riviä pilareita talon alla haltiapalkkeja varten. Niillä saadaan jännevälit pienemmiksi ja turha tärähtely pois lattiasta.

2.12.2005

Pintamaat siirretty, viemärit ja vesijohdot kaivettu reilun metrin syvyyteen, pohja tasoitettu, soritettu ja tiivistetty. Anturan laudoitus ja raudoitus tehty.

Kaikki alkuvaiheen työt hoitaa luopioislainen yritys Raktek Kukkia Oy / Veikko Jokela (jokela(@)raktekkukkia.inet.fi).

2005 Mallin teko

Yksinkertaisenkin mallin teolla saa jo kuvaa miltä valmis talo tulee näyttämään. Malleilla voi kokeilla miltä talo näyttää suhteessa muihin rakennuksiin, miettiä eri sijoitusvaihtoehtoja, suunnitella puutarhaa jne.

Ensin kannatta kartoittaa omat tarpeet ja haaveet, ja kierrellä katselemassa tavallisilla uusilla ja vanhoilla asuinalueilla minkä tyyliset talot itseä miellyttävät. Myöhemmin voi kaikkea tarkennella ammattilaisten avulla piirustuspöydällä ja tietokoneohjelmillakin.

IDEAT muistiin!

Omia ja nähtyjä ideoita, haaveita ja suunnitelmia on hyvä kirjoittaa muistiin vuosien mittaan – ne ovat hyvää muistinvirkistystä kun sitten alkaa tosissaan suunnitella rakentamista. Ja niitä on hyvä miettiä ja käydä läpi ennen kuin avaa ensimmäistäkään taloesitettä!

Itse olen kirjoitellut ja piirrellyt ideoita muistiin erilaisille lappusille. Valtaosahan niistä jää tietysti käyttämättä, mutta osa on hyvinkin käyttökelpoisia. Kuvan piirroksessa (2001) viherhuone on talon eteläpuolella ja talon ja saunan välissä on vain osittain katettu terassi. Muuten nyt toteutuva malli on perusideoiltaan jo tuossakin hahmotettavissa.