RAM -Rakentamisen ja asumisen mallit (-2012)

Seminaariluento TerveTalo -messuilla -Bruno Erat luennoi
ILMAA -seminaari Tampereella
Savipäivä Luopioisissa
Polttamattomalla savitiilellä esim. Väliseinien " liimaaminen" (työnäytös)
rappausharjoitttelua SAVI päivän ohjelmassa
Sieben Linden - saksalaisen ekoyhteisön esittely
TERVE TALO-näyttely Luopioisissa
parhaat käytännöt kilpailun finalistihanke

 

Luonnonmukaisen rakentamisenkeskus – Luomura ry on toteuttanut 2010-2012 Rakentamisen ja asumisen mallit -hanketta.

Hankkeessa koottiin, tutkittiin ja tuotiin esiin luonnonmukaisen, ekologisen ja terveellisen rakentamisen ja asumisen tietotaitoa. Malliratkaisuilla edistetään uusia tapoja rakentaa luonnonmukaisesti ja perinteitä kunnioittaen tulevien rakennusmääräysten mukaan. Rakenteiden lisäksi tarkasteltiin asumisen ja kodin konseptia laajemminkin. Hanke toimi paikallisesti työpajojen, näyttelyn ja muun tiedotuksen kautta ja laajemmin internetsivujen ja Luomura ry:n yhteistyöverkoston kautta.

Hankkeen tulosten avulla pidetään yllä luonnonmukaisen ja paikallisen rakentamisen kilpailukykyä ja luodaan kehitysmahdollisuuksia maaseudun rakentamisen työllisyydelle ja yritystoiminnalle sekä vahvistetaan paikallista ja kansallista alaan liittyvää verkostoa.

Hankkeen aikana järjestettiin mm. 11 teemapajaa ja kaksi laajaa seminaaria. Näistä teemoista on lukuisia artikkeleja Luomuran nettisivulla artikkelipankissa ja teemasivuilla sekä Terve Talo -lehdissä. 40 Let-rakennuskohteen  inventoinnin tulokset elävät Talotarinoita-otsikon alla.

 

Energiatehokasta tuhlausta vai energian säästöä?

EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet merkittäviin ilmastotekoihin vuoteen 2020 mennessä. Erityisenä

kohteena kasvihuonekaasujen vähentämiseksi on liikenteen ja rakennusten energiankulutuksen ja siten päästöjen vähentäminen. Vuonna 2012 voimaan tulleet uudet rakennusten energiatehokkuutta koskevat säädökset ottavat Suomessa ensi kertaa huomioon uusien rakennusten kokonaisenergiankulutuksen ja ohjaavat energiamuotoja kohti uusiutuvia energialähteitä. Energiatehokkuus kertoo kuitenkin vain rakennuksen standardoidun käytön mukaisen laskennallisen energiankulutuksen neliömetriä kohti, todellisesta energiankulutuksesta  vaikkapa asukasta kohti luku ei kerro mitään. Nopeampiin ja tehokkaampiin tuloksiin päästään todellisella energian säästämisellä, johon osallistuvat kaikki asuin- ja työympäristössään, eivät vain uusien talojen käyttäjät teoreettisissa laskelmissa. Nykyisten ja varsinkin vuoden 2015 jälkeisten määräysten mukaan rakennettujen talojen lämmitysenergian tarve on niin vähäinen, että lämmityksen merkitys säästökohteena on enää marginaalinen, eikä kalliita investointeja lämmitystekniikkaan kannata tehdä. Energiansäästön kohteita on haettava muualta, kotitaloussähkön,lämpimän käyttöveden ja ilmastoinnin osuudesta ja vääjäämättä myös vanhan ja korjattavan rakennuskannan kohdalta. Silloin joudutaan erityisesti pohtimaan, kuinka paljon energian säästöstä pitää maksaa ja kenen maksettavaksi lasku tulee.

 

Luonnonmateriaalit ja yksinkertainen rakentaminen kunniaan

Perusedellytys asukkaiden viihtyvyydelle ja terveydelle on Suomen ilmastossa toimiva ja terve talo. Rakenteiden on oltava niin yksinkertaisia ja ymmärrettäviä, että niiden käyttäytyminen voidaan ennakoida ja varmistaa jo suunnitteluvaiheessa. Asukkaiden ei pitäisi joutua rakennusmateriaalikokeilujen koekaniineiksi. Talon käyttäjän on hyvä ymmärtää talonsa toiminta, jotta hän voi ajoissa puuttua korjausta vaativiin kohteisiin ja korjata ne oikein. Suuri osa vanhan rakennuskannan vaurioista johtuu väärin tehdyistä korjauksista ja vääristä materiaalivalinnoista.

Luonnonmateriaalit auttavat luomaan terveellistä sisäilmastoa. Ne tasaavat huoneilman kosteutta eivätkä sisällä haitallisia tai myrkyllisiä kemikaaleja tai keinotekoisia yhdisteitä. Useimmiten ne ovat myös korjauskelpoisia ja siten elinkaareltaan pitkäikäisiä.

 

Painovoimaisen ilmanvaihdon kehittäminen

Luonnonmukaiseen taloon kuuluu painovoimainen ilmanvaihto, joka on yksinkertainen, äänetön ja energialähteistä riippumaton järjestelmä. Tärkeää on myös edullisuus sekä rakennusvaiheessa että ylläpidossa. Painovoimaisen ilmanvaihdon kehitystyö edellyttää yhteistyötä suunnittelijoiden, laitevalmistajien ja viranomaisten välillä. Kehittämistä vaativat luonnollisen ilmanvaihdon laskentamenetelmät, säätömahdollisuudet, lämmön talteenotto ja ilmavirtojen tehostaminen heikon vedon olosuhteissa. Painovoimainen tai koneavusteinen luonnollinen ilmanvaihto on joka tapauksessa järjestelmä, joka on suunniteltava ja rakennettava jokaiseen rakennukseen  tapauskohtaisesti. Ilmanvaihto on jatkuva prosessi, jolla on suuret terveysvaikutukset.

Ilmanvaihtoa ei voi korvata satunnaisella tuuletuksella tai hallitsemattomalla vedolla.

 

Asuminen tulevaisuuden maaseudulla

Valtioneuvoston uudessa maaseudun kehittämisen periaatepäätöksessä todetaan, että ”kestävä haja-asuminen on yksi Suomen merkittävimmistä vetovoimatekijöistä muihin maihin verrattuna. Haja-asumisen tulee perustua kestäviin hajautettuihin energiaratkaisuihin. Asukas järjestää itse hajautetuin ratkaisuin energia- ja vesi-huoltonsa ja tällöin on tilaa myös omaehtoisille yhteisöllisille ratkaisuille.” Sekä Sitran että MTT:n tutkimuksissa suomalaisilta tulee hyvin vähän  tukea yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle ja väljän rakentamisen estämiselle. Isojako levitti aikanaan maaseutumme kylät hajalleen, paluuta tiiviisiin ryhmäkyliin ei ole, vaikka se kuinka  palvelisi tiivistämisen ja keskittämisen ihanteita. Maaseutuasumisen kehittäminen vaatii uudenlaisia  asumisen, työn ja yrittämisen konsepteja ja vastauksia todelliseen kysyntään ja mahdollisuuksien hyödyntämistä innovatiivisella tavalla.

 

Yhteisöllisyyden vahvuudet avuksi

Kuntien ja valtion säästötoimien seurauksena on alettu asettaa toiveita kolmannen sektorin toiminnalle paikkaamaan palveluiden heikentämisestä syntyviä aukkoja. Varsinkin maaseudulla jouduttaneen hoitamaan osa peruspalveluista erilaisten toiminnallisten yhteisöjen avulla. Jopa  teknisten verkostojen rakentaminen ja ylläpito saattaa jäädä asukkaiden omatoimisuuden varaan. Tällainen yhteisöllisyys voi kuitenkin olla myös edullista ja mahdollistaa asumis- ja työmuotoja, jotka muutoin eivät olisi toteutettavissa. Myös erilaisten innovatiivisten ratkaisuiden toteuttaminen esimerkiksi energiantuotannossa ja hoiva- ja hyvinvointipalveluissa on yhteisöissä joustavampaa.

Maaseutuverkostoyksikkö julkisti helmikuussa 2012 maaseudun toimijoille Parhaat käytännöt -kilpailun. Parhaat käytännöt 2012 -kilpailun voittajat julkistettiin 8.11.2012 Tampereella Musiikkiteatteri Palatsissa järjestetyssä Maaseutugaalassa. Luomura oli sarjansa finaalissa; 4 parhaan joukossa.

Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteena on esitellä suomalaisen maaseudun kehittämistyön tuloksia ja välittää hyviä käytäntöjä edelleen hyödynnettäviksi.

Tutustu vuoden parhaisiin hankkeisiin osoitteessa:   http://www.maaseutu.fi/fi/index/hankkeet/esimerkkeja/arkisto.html 
TerveTalo/ RAM -hankkeesta myös osoitteessa : http://www.maaseutu.fi/fi/index/viestinta/ uutiset/tervetalo.html

 

 Näiden kotisivujen sisällöstä on osa RAM hankkeen tuottamaa 2011 - 2012.

 Pomoottori ry - Maaseutua elävöittävä Leader -toimintaryhmä

_________________________________

MAASEUTUVERKOSTO - MAASEUTU.FI

 

Klikkaa kuvaa suuremmaksi