Sytytä päältä!
.. kyllä sen äkkiä oppii!

 

Miten lämmität puulla ja vältät päästöjä:

 

Polta vain kuivaa, puhdasta puuta

Jos kalautat pilkkeitä yhteen, kuuluu kilahtava ja terävä ääni

Kuivasta puusta kuori ja kaarna irtoavat helposti

 

Ennen sytyttämistä

Tarkista tuhkapesä, avaa savupelti.

Tarkista veto esim. tulitikun avulla.  Jos vetoa ei ole, voit polttaa sanomalehtipaperia nuohousluukussa

Sytykkeitä ja seuraava puuannos kannattaa säilyttää lämpimässä, ulos tuuletetussa tilassa.

 

Sytytys (tavallinen tulisija)
Avaa tuhkaluukun ja takanluukun säädöt kokonaan
Lado tulipesään puita, halkaisijaltaan noin 8-10 cm, puolet tulipesän tilavuudesta

Päälle keskelle tikkuja tai lastuja ja tuohta tai vähän sanomalehtipaperia
Puut asetetaan vaakaan tulipesään ja sytytetään keskeltä päältä

 

Lämmitys
Säädä tulipesän ilmansaanti, 2/3 ilmasta tuhkapesän luukun kautta, loput suuluukkujen yläreunan ilma-aukkojen kautta (riippuu myös tulisijasta; esim. Tulisydämen uudessa vähäpäästöisessä mallissa luukun ilmanottoaukot pidetään kiinni polton aikana.)

 

Toinen pesällinen
Lisää sama määrä puuta kuin 1. pesällisessä
Kooltaan 10-14 cm puut asetellaan tiiviisti vasta tummuvan hiilloksen päälle
Jos tarvitset enemmän lämpöä, polta lisää 3-4 tunnin kuluttua

 

Lämmityksen lopettaminen
Liekehtivän palon päätyttyä sulje takkaluukun toisioilma-aukot kokonaan ja tuhkapesän ilma-aukot osittain
Kun hiilloksessa ei näy sinisiä liekkejä, sulje savupelti lähes kokonaan
 

Vasta kun hiilet ovat palaneet loppuun eikä häkävaaraa enää ole, voi savupellin sulkea kokonaan!

 

Lisätietoja: 

tulisijan valmistaja ja muurari, www.tulisijat.tv, www.nuohoojat.fi

Puulämmitys

 


Maailma, ihmisten elämä ja tavat muuttuvat koko ajan.  Asuminen muuttuu ja lämmitysjärjestelmät sen mukana.  Puulämmitys vastaa muuttuviin haasteisiin.

Suomessa on hieno tulisijaperinne.  Meillä on päätyyppinä muurattu, varaava tulisija, jossa palaminen tapahtuu palotapahtuman kannalta sopivalla nopeudella.  Ja lämmön siirtyminen asuntoon tapahtuu yhtä lailla parhaalla nopeudella asukkaan kannalta.

Muuratun tulisijan rakenne on kehittynyt vuosisatojen kuluessa kestäväksi ja kustannuksiltaan edulliseksi.  Suomalainen uunimuurari on aina osannut käyttää erinomaisesti muurauksen tarjoamia mahdollisuuksia.  Tiilen lämmönjohtokyky on sopivan hidas, jotta lämmön siirtyminen asuntoon on tasaista.  Tiili on tarpeeksi painava, jotta varauskyky saadaan riittäväksi.

Tulisijamuurari osaa valita käyttöönsä parhaat tiilet ja sopivat laastit.  Nämä muurarin perinteiset taidot ovat tarpeen tänäänkin.

Aikaisemmin tärkein palamista säätelevä vaatimus oli taloudellisuus, tulisija piti lämmittää pienellä puumäärällä.  Päästöjä ei mitattu eikä sopivia mittauslaitteita ollut.  Ympäristövaatimuksia ei esitetty, tärkein oli tuhkan loppukäyttö puutarhassa.  Nyt on toisin, päästöjä mitataan ja mittausmenetelmät ovat huippuluokkaa.  Puulämmityksen on sopeuduttava uusiin vaatimuksiin.

Muurattu tulisija seuraa aikaansa

Varaavalle tulisijalle eivät tulevat päästömääräykset ole este.  Vanha periaate, kuiva puu poltetaan optiminopeudella palamisen kannalta ja lämpö siirretään asuntoon asukkaan tarpeitten mukaan, toimii edelleen erinomaisesti.  Tutkimuksen myötä on päästöt saatu hallintaan muuttamatta muuratun tulisijan perusrakennetta ja muuratun tulisijan päästöt alittavat suunnitteilla olevat päästönormit.

Kuin kaupan päälle tulee erinomainen sisäilma. Varaavan tulisijan lämpösäteily ei kuumenna ilmaa, vaan lämmittää kiinteät esineet ja ulkoseinät.  Ilman liike on vähäistä, hiukkaset eivät leiju ilmassa. Huoneilma ei myöskään ole liian kuivaa.  Ionitasapaino on kuten luonnossa.

Uusimmat tulisijat on kehitetty hitaiksi ja niiden tuottama lämpö on tasaista vuorokauden ympäri. Niiden varauskykyä on kasvatettu, joten lämmitystyö vähenee.  Niitä tarvitsee lämmittää vain kolmesti viikossa. Matalaenergia- ja passiivitaloihin sopii varaava tulisija

 

Nykyisessä matala- ja passiivitalorakentamisessa takaa tiilitulisija ja –piippu asumisviihtyvyyden. Muurattu tulisija varaa ja luovuttaa lämpöä tasaisesti ja pitkään.   Toinen kehityksen tuoma tekijä on parantunut eristystaso, tulisijan pintalämpötilaa on laskettu vastaamaan nykyistä tarvetta.  Muuratun uunin pintalämpötila ei myöskään koskaan nouse liian korkeaksi.


Asunnon pohjaratkaisut ovat samanaikaisesti avautuneet . Nykyään ei siksi tarvitse enää sijoittaa tulisijaa joka huoneeseen, vaan lämpö leviää yhdestä tai kahdesta pisteestä koko asuntoon.  Nyt tulisija sijaitsee keskeisesti asunnossa parinsa, varaavan savupiipun vieressä.  Tulisija on kookas ja hyvin lämpöä varastoiva.  Se on osa rakennusta ja sen järjestelmiä, ei koristehuonekalu.  Polttopuun varastoinnista on huolehdittu.  Vanha kunnon muurattu tulisija seuraa aikaansa.

Uunimuurarit kannattavat bioenergian käyttöä

 

Suomalaiset Tulisijat ry:n kevään 2010 muurausleirillä Vihdin Ekokylässä käytettiin muurattavissa massiivisissa, 48 tunnin tulisijoissa Aito Lämpö Oy:n uutuutta, optimoidun ilmanjaon ansiosta vähäpäästöistä, tiivistä Aito-tulipesää. Ilmanjaon optimointi perustuu Tampereen Teknillisen Yliopiston ja Heikki Hyytiäisen tutkimukseen, ja sillä saadaan varaavan tulisijan CO - eli hiilimonoksidipäästöt alle 0,1 % eli CO 1000 ppm.

 

Yksilöllisiä tulisijoja ammatikseen muuraavat muurarimestarit ovat iloisia päästönormien tiukentamisesta ja pitävät bioenergian käytön lisäämistä erittäin positiivisena kehityksenä.  He muuraavat vähäpäästöisiä uuneja ja opastavat polttamaan puuta mahdollisimman puhtaasti.  Säästä luontoa: polta kuivaa puuta ja sytytä tulisija päältä!

 

Tulevaisuuden puulämmitys  -  Suomalaiset tulisijat - Finnish Fireplaces ry

 

 

Miten valita tulisija? miten sijoittaa se? Muurattu piippu vai elementeistä? Mitä ottaa talon suunnittelussa huomioon? .. puuketju; puun säilytys? Voiko pelkillä Klapeilla lämmittää nykypäivänä?  Riittääkö yksi tulisija lämmittämään 100 neliötä? Voiko passiivitalossa pitää päivittäin tulta lainkaan? Löytyykö vielä kunnon uunimuurareita?

 

Villa Marjalan tulisija on sijoitettu keskeisesti -  ja se pitääkin talon kiitettävästi lämpöisenä. Makuuhuoneen ovia tulee pidettyä kiinni ettei lämpö pääse liikaa nukkumatiloihin. Käytännössä makuuhuoneessa on pari astetta viileämpää kuin tuvassa.

Villa MArjalan Takka-leivinuuni rakenteilla

Vieläkö joku on rakentanut Suomessa omakotitalon ilman ainakin yhtä tulisijaa?

 

Oman "hohtonsa" tuvan tunnelmaan tuo tulisijan eteen naulattu kuparipelti - varsinkin omatekemänä. Kuvassa Heikki Hyytiäisen suunnittelema toisioilmasysteemillä varustettu vähäpäästöinen tulisija Villa Marjalassa.