Massiivisavinavetta, Lyhdyn Tila
Lyhdyn tilalla Kaarinassa on sama navetta ollut käytössä jo yli 200 vuotta. Massiivisavinavetan rakennusvuosi on 1801. Rakennuksen mitat ovat noin 25 x 12 metriä.
Savirakennusoppeja tuli Ruotsi-Suomeen jo 1700-luvulta ja esim. 1878 julkaistiin Maamies-lehdessä työohje massiivisavirakentamiseen "Rakennuksista saviruukki-seinillä".
Aluksi navetan toisessa päässä oli kolme asuinhuonetta, mutta Vesa Riihihuhdan isoisän tullessa tilalle 1900-luvun alussa tilat otettiin päärakennuksen valmistuttua navettakäyttöön.
Navetassa on luultavasti ollut ruokokatto, olkikatto ja pärekatto 1960-luvulle asti. Sen jälkeen katteena oli betonitiili ja 2004 laitettiin peltikatto.
 |
Maanviljelijä Vesa Riihihuhta Lyhdyn tilalta Kaarinasta isännöi Suomen Vihreintä Savinavettaa. Massiivisavesta valettu seinä kestää näinkin tiheän villiviinin!
 |
Tässä navetassa ei ole hiiriä...
Lämpötila navetan sisällä on tasaisen miellyttävä ympäri vuoden, noin 20 oC. Lisälämpöä ei tarvita ja ilmastointiluukut pidetään auki myös talvella.
 |
Junttasaviseinät ovat kantavia. Seinät on valettu muotin kanssa n. 10 cm kerroksina, kerrosten välissä on vahvikkeena kanervaa. Seinän paksuus on alhaalla n. 70 cm, ylhäällä n. 60 cm.
Navetassa on kolme alkuperäistä massiivisaviseinää. V. 1968 rakennus muutettiin ritilänavetaksi ampumalla sen alla olevaan kallioon yli 200 panosta, jotta saatiin 1,5 m syvät kuilut. Saviseiniin ei tullut yhtään rakoa, seinät ovat olleet sitkeitä ja vahvoja.
 |
Lyhdyn tila on viehättävä maaseutumatkailutila, joka tarjoaa kokous-, majoitus-, juhla- ja ohjelmapalveluja yksityisille ja yrityksille.
Lisätietoa Lyhdyn tilasta, sen historiasta ja palveluista kotisivuilta http://www.lyhdyntila.fi /, info (a) lyhdyntila . fi ja puh.040 738 0032.
 |
Rakennusvuosi ja rakentajien nimikirjaimet on ikuistettu Lyhdyn navettaan. Hyvää työtä ovat rakentajat vuonna 1801 tehneet!
 |
Karjan ollessa kesällä ulkona toimii savinavetta juhlapaikkana. Kuvan koristelut ovat merkkejä edellisen vuoden meriaiheisista häistä. Kesälllä tila kalkitaan siistiksi, lattialle laitetaan kovat levyt tanssia varten, pitkät pöydät ja penkit. Ja kun vasikkakarsinassa soittaa orkesteri, voi Lyhdyn navetassa viettää merkkipäiviä, häitä ja muita suuria juhlia.
 |
Navetassa on 34 parsipaikkaa ja erikseen vasikkaosasto. Kuvausaikaan navettaa ei ollut vielä kalkittu talven käytön jälkeen. Puhdistus, kalkitus ja kunnostus tehdään joka vuosi.
 |
Vanhaisäntä muurasi väliseinän ylimääräisen aukon umpeen poltetuilla savitiilillä ja itsesekoitetulla savilaastilla.
 |
1960-luvulla navettaa levitettiin kaksinkertaisella tiiliseinällä kolme metriä, jotta siihen saatiin nykyaikainen ruokintapöytä.
Talvella navetassa huomaa materiaalien eron, saviseinät sitovat kosteuden selvästi, takaseinässä tiilen pintaan saattaa kertyä kosteutta.
LUE LISÄÄ:
KM 03/2006-artikkeli "Savi maatilojen talousrakentamisessa"
http://www.saviry.fi /artikkelit/savi_maatalousrak01.PDF
Maamies-lehti n:o 20 ja 21, 1878 "Rakennuksista saviruukki-seinillä"